Skenaariolaskenta

Edellisessä tekstissä käsittelimme strategian mallintamista numeroiksi. Mikäli et vielä ole lukenut tekstiä, suosittelemme tekemään sen nyt! Tässä tekstissä tarkastellaan skenaariolaskelman laatimisen tärkeyttä osana strategiatyötä.

Jos liiketoiminta on vakaalla pohjalla ja toimintaa jatketaan samalla tavalla kuin aiemmin, eikä suurempia markkinamuutoksia ole näköpiirissä, ei skenaariolaskelmia ole välttämättä tarpeellista tehdä ainakaan vuosittain.

Yrityksen hakiessa kasvua tai toimiessa epävakailla markkinoilla, skenaariolaskelma on olennainen osa strategiatyötä. Sen avulla voidaan hallita riskejä ja varautua tulevaisuuteen.

Liika optimistisuus pahimpana suodenkuoppana

Kokemuksemme mukaan suurin sudenkuoppa strategiaa luotaessa on liiallinen optimistisuus – tehdään vain yksi suunnitelma onnistuneesta lopputuloksesta, eikä etukäteen varauduta muuhun.

Toisinaan suunnitelmat ja ennusteet osuvat nappiin ja kasvu tapahtuu siinä tahdissa kuin strategiaa luotaessa on suunniteltu. Tällöin yrityksen on ollut helppoa varautua ennalta siihen, miten kasvaneet kulut rasittavat kassaa ja missä vaiheessa tulorahoitus kattaa kasvun rahoittamisen.

Hyväkään suunnitelma ei kuitenkaan takaa sitä, että kaikki sujuu toivotulla tavalla. Tästä hyvänä esimerkkinä vuoden 2020 koronavirusepidemia, jota tuskin kukaan osasi ennustaa edes puolta vuotta aiemmin. Siksi osana strategiatyötä tulee käydä läpi vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.

Kolme tulevaisuuden skenaariota

Tyypillisesti skenaariolaskenta tehdään kolmeen vaihtoehtoiseen tulevaisuuteen:

  1. Suunniteltu skenaario – asiat menevät kuten on suunniteltu
  2. Pessimistinen skenaario – asiat menevät heikommin kuin on suunniteltu
  3. Optimistinen skenaario – asiat menevät paremmin kuin on suunniteltu

Vaikka strategian luomisen yhteydessä käydää läpi erilaisia skenaarioita, tarkoitus ei ole päätyä johtamaan kolmea päällekkäistä strategiaa. Lähtökohta on, että luotuun strategiaan uskotaan ja siihen luotetaan, jolloin päivittäistä toimintaa johdetaan johdonmukaisesti suunnitelmaa noudattaen.

Skenaarioiden tarkoitus on auttaa varautumaan etukäteen tilanteisiin, jossa suunnitelmat eivät syystä tai toisesta toteudu. Tämä mahdollistaa riskien hallinnan ja esimerkiksi sen, että uuden tuotteen tai toimipisteen odotettua hitaampi myynnin käynnistyminen ei vie koko yritystä konkurssiin.

Eri tulevaisuuden vaihtoehtoihin on syytä varautua hyvästä tilasta käsin. Suunniteltua heikompi tilanne aiheuttaa herkästi stressiä ja varsinkin pitkään jatkuessaan stressi heikentää ongelmanratkaisukykyä. Ennakkoon hyvästä tilasta tehdyt suunnitelmat ”pahan päivän varalle” voivat osoittautua myöhemmin arvoon arvaamattomaan.

Pessimistinen skenaario

Pessimistinen skenaario kuvaa tilannetta, jossa asiat menevät heikommin kuin on suunniteltu. Esimerkiksi uuden tuotteen saaminen myyntiin voi lykkääntyä, myynti on odotettua heikompaa tai juuri avattu toimipiste ei vedä puoleensa riittävästi uutta asiakaskuntaa.

Uusille markkinoille meno edellyttää usein mittavia investointeja. Entä, jos myynti jääkin ensimmäisenä vuotena esimerkiksi puoleen suunnitellusta? Kuinka pitkään kassa riittää? Mistä saadaan rahoitus, mikäli kassavarat uhkaavat loppua? Skenaariolaskelman ansiosta mahdollisesti myöhemmin tarvittavia rahoitusneuvotteluja voidaan käydä etukäteen paremmilla ehdoilla kuin myöhemmin kiireessä asioiden ollessa jo heikosti.

Yksi oleellinen kysymys on, selviääkö yritys pessimistisen skenaarion toteutumisesta. Tämä määrittää pitkälti sen, kannattaako riskiä ottaa.

Optimistinen skenaario

Skenaariolaskelmassa ei käydä läpi ainoastaan sitä, että asiat menevät heikommin kuin suunniteltu. Myös odotettua parempaan tulevaisuuteen on syytä varautua. Jos kysyntä ylittää odotetun, saattaa tulla hyvinkin nopea tarve palkata lisää työntekijöitä tai toimitilat voivat käydä pieneksi. Kasvavien kustannusten rahoittamista on hyvä pohtia etukäteen myös siltä varalta, että asiat menevät paremmin kuin on suunniteltu.

Skenaariolaskelmien laatiminen on tyypillisesti talousjohtajan työmaa

Vaikka yrittäjä tai yritysjohtaja joutuukin toimimaan usein kaikkien alojen asiantuntijana, kaikkea ei tarvitse osata eikä tehdä yksin. Skenaariolaskemien laatimisessa voi turvautua talousjohtajan apuun.

Jos oman yrityksen palkkalistoilta ei löydy talousjohtajaa, autamme mielellämme. Ota yhteyttä ja käydään yhdessä läpi, miten skenaariolaskenta toteutetaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Fill out this field
Fill out this field
Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.

Ota yhteyttä Valikko