Taseen budjetointi ja ennustaminen

Kolmessa aiemmassa teksteissä olemme tarkastelleet pitkän tähtäimen taloussuunnittelua

Lokakuussa mallinsimme strategian numeroiksi

Marraskuussa kävimme läpi erilaisia tulevaisuuden skenaarioita

Joulukuussa varauduimme kustannusten nousuun

Tässä tekstissä tarkastelemme taseen budjetointia ja ennustamista. Tämä on tärkeä työvaihe mallintaessamme strategiaa numeroiksi, sillä tasesuunnittelulla pienennämme riskiä joutua ikävien yllätysten eteen tulevaisuudessa.
Kuten marraskuussa kävimme läpi, suunnitelmia tehtäessä on syytä varautua erilaisiin tulevaisuuden skenaarioihin. Myös tasesuunnittelu tulee tehdä erilaisille mahdollisille skenaarioille.

Miten yrityksen tulos kehittyy tulevaisuudessa?

Tasesuunnittelussa luodaan ennuste siitä, miten yrityksen varallisuus kasvaa. Tämän tärkeys korostuu kasvuyrityksillä, joiden tulee miettiä kassan riittävyyttä kustannusten noustessa.

Monesti joudutaan pohtimaan mm. miten rahoitetaan uusien työntekijöiden palkkaaminen, mikäli asiakkaana on yrityksiä, jotka eivät suostu lyhyisiin maksuaikoihin. Laskutettu liikevaihto voi maata kolme kuukautta asiakkaan tilillä, eikä raha kotiudu samaan tahtiin kuin mitä kassasta maksetaan ulos. Tällöin voi syntyä tarve etsiä rahoitus ulkopuolelta.

Tasesuunnittelu tehdään usein 3-5 vuodeksi eteenpäin ja tällä pyritään saamaan selkeä kuva tulevaisuuden maksuvalmiudesta, omavaraisuusasteesta, velkaantumisesta sekä varaston kierrosta.

Paljonko varastoon voidaan sitoa pääomaa?

Yritys, joka myy fyysisiä tuotteita, joutuu yleensä pitämään varastoa. Monesti tämä tarkoittaa sitä, että ensin ostetaan varastoon tuotteita ja sen jälkeen myydään niitä pois. Riippuen sopimuksista, kustannukset syntyvät tyypillisesti varastoon oston yhteydessä ja varasto realisoituu myynniksi viiveellä.

Jotta yritys voi kasvaa, on sen myytävä entistä enemmän. Tyypillisesti varastoon sidottua pääomaa täytyy kasvattaa, jotta saadaan enemmän myytävää ja myynti tapahtuu myöhemmin. Ennen myynnin realisoitumista varat makaavat varastossa.

Samalla tavalla kuin uusien työntekijöiden palkkaamisessa, myös varastoa kasvatettaessa on syytä etukäteen miettiä, kuinka aggressiivisesti kasvua voidaan hakea ja miten kasvu rahoitetaan. Osana tätä pohditaan mihin asti yrityksen omat varat riittävät ja minkä verran tarvitaan ulkopuolista rahoitusta.

Etukäteen varautuminen on edullisempaa kuin ongelmiin havahtuminen

Tase-ennusteella lasketaan etukäteen tuleva rahoitustarve, jotta tarvittavia rahoitusneuvotteluja voidaan käydä etukäteen. Mikäli rahoitustarpeeseen havahdutaan liian myöhään, neuvottelut käydään heikentyneestä asemasta käsin ja usein huonommin ehdoin kuin ajoissa toimittaessa.

Rahoituskysymyksiä on syytä pohtia myös tehtäessä päätöksiä osingonmaksusta. Toisinaan eteen tulee tilanne, jossa yritys maksaa tekemästään tuloksesta osingot huomaten myöhemmin, että osinkoina maksettuja varoja olisikin tarvittu seuraavana vuonna kasvun rahoittamiseen. Ennen osinkojen maksua onkin syytä miettiä, minkä verran osinkoja voidaan maksaa ilman, että se kostautuu myöhemmin.

Seuraavassa tekstissä siirrymme pitkän tähtäimen taloussuunnittelusta lyhyempään tähtäimeen, kun paneudumme kassavirtalaskelmaan. Mikäli huomasit, että yrityksenne pitkän tähtäimen taloussuunnittelussa on parantamisen varaa, ota yhteyttä ja käydään näissä teksteissä käsiteltyjä asioita yhdessä läpi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Fill out this field
Fill out this field
Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.

Ota yhteyttä Valikko